Suomi elää tällä hetkellä rahapelimaailman murroksessa. Markkinat ja pelikenttä ovat kääntymässä kohta päälaelleen, kun Veikkauksen monopoli kaatuu ja lisenssijärjestelmä tulee tilalle. Tässä kontekstissa keskustelua on aiheuttanut varsinkin verotulot: odotukset ovat tällä hetkellä suhteellisen korkeat, sillä uuden lainsäädännön myötä myös ulkomaiset toimijat, jotka tarjoavat uhkapelejä Suomessa laillisesta, kuuluisivat Suomen omaan verotuspiiriin. Tässä nousee kuitenkin pari tärkeää kysymystä: kuinka suuri osa pelirahasta todella jää Suomeen? Millaisia taloudellisia vaikutuksia ne rahat tuovat tullessaan? 

Uusi lisenssijärjestelmä avaa markkinat sekä kilpailun 

Suomen rahapeliuudistus tuo mukanaan merkittävän muutoksen, kun monopoli kaatuu ja tilalle tulee avoin lisenssimalli eli niin sanottu lisenssijärjestelmä. Tämä tarkoittaa, että myös ulkomaiset toimijat voivat hakea lisenssiä eli toimilupaa ja toimia laillisesti Suomen markkinoilla. Tämän koko homman tavoitteena on palauttaa ulkomaille valuvat rahavirrat kotimaahan ja kasvattaa valtion verotuloja merkittävästi. Mitä tämä sitten tuo tullessaan itse pelialustojen osalta? Erilaiset listat, kuten Gameshubin nettikasinolista, antavat hyvän käsityksen siitä, millaisia alustoja ja konsepteja tulevaisuudessa saatamme nähdä Suomen markkinoilla. 

Kun markkinat avautuvat, kilpailu kasvaa merkittävästi. Tässä samalla myös Veikkauksen asema joutuu koetukselle, kun nykyisen yksinoikeudella johdetun ja kilpailuttomien markkinoiden tilalle tulee uudet markkinat, joissa muun muassa palvelun laatu, käyttäjäkokemus ja teknologinen kehitys ratkaisevat menestyksen. Veikkauksen on siis skarpattava ja kehitettävä palveluitaan, jos he haluavat pysyä kilpailussa mukana markkinoiden avauduttua. 

Verotulot keskiössä

Tämän uudistuksen suurin lupaus liittyy verotuloihin. Kilpailu- ja kuluttajaviraston arvioiden mukaan rahaa pelataan satojen miljoonien eurojen edestä vuosittain ohi monopolin. Näistä rahoista ei kerry valtiolle senttiäkään. Uudistuksen myötä nämä alustat saadaan lisenssijärjestelmän piiriin, mikä tarkoittaa, että ne maksavat lisenssimaksuja, yhteisöveroja ja muita maksuja suoraan Suomeen. Näin saadaan huomattavaa lisätuloa valtion kassaan, varsinkin, jos järjestelmä houkuttelee useita isoja kansainvälisiä alustoja.  

Silti verotulojen kasvu ei ole taattua, vaan se riippuu pitkälti siitä, millainen verotusmalli valitaan ja kuinka kilpailukykyinen se on suhteessa muihin EU-maihin. Jos Suomi asettaa liian kovat ehdot tai korkean veroprosentin, toimijat voivat hakea lisenssejä mieluummin Maltalta tai Ruotsista, joissa kustannukset ovat kevyemmät ja hyöty parempi. Toisaalta, jos verotus mitoitetaan järkevästi, Suomi voi tehdä itsestään houkuttelevan rahapeli keskuksen. Vaikka tämä vaatiikin tasapainoa, ennustettavuutta ja ennen kaikkea pitkäjänteisyyttä, olisi tämä rahallisesti todella hyvä asia niin valtiolle kuin myös koko maalle ja sen kansalaisille. 

Kansainväliset esimerkit tarjoavat suuntaa 

Ruotsi ja Tanska ovat kulkeneet saman polun jo ennen Suomea. Tämän takia Suomi voi oppia niiden kokemuksista ja käyttää niitä vertailupohjina. Ruotsissa lisenssijärjestelmä otettiin käyttöön vuonna 2019, jolloin valtion verotulot kasvoivat huomattavasti ensimmäisten vuosien aikana. Samalla kuitenkin kävi selväksi, että vain osa rahavirroista palaa valtion kassaan, sillä pelaajat ovat edelleen vapaita valitsemaan myös lisensoimattomia sivustoja. Tanskan malli taas on saanut kehuja sen selkeydestä ja toimivuudesta, sillä verotus on maltillista ja sääntely houkuttelee uusia toimijoita. Suomen on siis löydettävä oma tyylinsä näiden esimerkkien välimaastosta. 

Vaikka esimerkeissä on miinuksiakin, voidaan niistä kuitenkin todeta, että lisenssijärjestelmä on realistinen sekä toimiva tapa kasvattaa verotuloja ja samalla pitää pelaaminen paremmin järjestelmän sisällä. Jos Suomi onnistuu säätämään uudistuksen oikein, tarkoittaa se verotuloja, uusia työpaikkoja ja investointeja.  

Mitä lisenssijärjestelmä tarkoittaa pelaajille ja markkinoille? 

Pelaajien näkökulmasta uudistus tuo ennen kaikkea valinnanvapautta ja parempaa laatua. Kun kilpailua syntyy, palveluiden taso nousee luonnostaan: bonukset, pelivalikoimat, käyttöliittymät, asiakaspalvelu ja kaikki muukin paranevat. Samalla toimijoilla on vahva motivaatio houkutella suomalaisia pelaajia laillisessa kehyksessä, mikä tekee pelaamisesta myös teknisesti turvallisempaa ja läpinäkyvämpää. 

Markkinoiden kannalta lisenssijärjestelmä tarkoittaa siis kokonaan uudenlaista kilpailutilannetta, joka pakottaa toimijat kehittämään tuotteitaan jatkuvasti. Tämä voi parhaimmillaan johtaa koko alan kehittymiseen niin teknologisesti kuin myös kaupallisesti. Kun toiminta on valvottua ja verot maksetaan Suomeen, rahapelit voivat saada uudenlaista taloudellista ja kulttuurista tarkoitusta. 

Eli, Suomen rahapeliuudistus on selkeästi merkittävä taloudellinen käännekohta, jonka onnistuminen riippuu siitä, miten hyvin verotus ja kilpailukyky saadaan tasapainoon. Jos lisenssijärjestelmä toteutetaan viisaasti, se voi palauttaa rahavirtoja Suomeen, kasvattaa verotuloja ja kehittää koko alaa. Epäonnistumisen tarkoittaisi sitä, että pelaaminen jatkaa siirtymistään ulkomaille.