Internetin myötä vapaa-ajan viihde on siirtynyt yhä vahvemmin samaan digitaaliseen ympäristöön. Urheilua katsotaan televisioiden lisäksi puhelimilla ja tietokoneilla, elokuvia ja sarjoja suoratoistetaan, videopelejä pelataan verkossa ja sosiaalinen media kulkee mukana lähes kaikkialla.

Suomessa digitaalinen ympäristö on jo olennainen osa arkea. Tilastokeskuksen mukaan 94 % 16–89-vuotiaista suomalaisista käytti internetiä vuonna 2024. Samana vuonna 60 % oli katsonut elokuvia, sarjoja tai urheiluohjelmia suoratoistopalveluissa viimeisen kolmen kuukauden aikana, ja 59 % käytti sosiaalisen verkostoitumisen palveluita päivittäin tai lähes päivittäin.

Kuluttajan huomio on siis rajallinen, vaikka viihteen määrä kasvaa. Urheilu kilpailee samasta vapaa-ajasta suoratoiston, pelaamisen, sosiaalisen median ja muiden digitaalisten palveluiden kanssa.

Kaikelle viihteelle on sama rajallinen resurssi: aika

Digitaalisten palveluiden määrä voi tuntua lähes rajattomalta, mutta vuorokauden pituus ei muutu. Kun yksi ilta käytetään ottelun seuraamiseen, se on samalla aikaa, joka ei ole käytettävissä elokuvalle, videopelille tai muulle sisällölle.

Kilpailu ei kuitenkaan aina ole niin suoraviivaista kuin voisi ajatella.

Sama käyttäjä voi esimerkiksi:

• katsoa jalkapallo-ottelua televisiosta;
• seurata ottelun aikana keskustelua puhelimella;
• tarkistaa pelaajien tilastoja verkosta;
• katsoa ottelun jälkeen koosteita;
• siirtyä myöhemmin suoratoistopalveluun tai videopelin pariin.

Urheilu ja muu digitaalinen viihde voivat siis myös täydentää toisiaan. Yksi sisältö voi johtaa seuraavaan sen sijaan, että käyttäjä valitsisi vain yhden vaihtoehdon.

Mikä tekee urheilusta erilaisen?

Urheilulla on yksi ominaisuus, jota esimerkiksi elokuvalla tai videopelillä ei ole aivan samalla tavalla: tärkeä ottelu tapahtuu tiettynä hetkenä.

Jos suosikkijoukkue pelaa illalla, fani haluaa yleensä tietää, mitä tapahtuu juuri silloin. Ottelun tuloksen voi toki tarkistaa myöhemmin, mutta reaaliaikaisuus, jännitys ja muiden fanien reaktiot ovat osa kokemusta.

Urheilun ympärille syntyykin useita eri vaiheita:

1. Ennakointi: kokoonpanot, uutiset ja otteluennakot.
2. Tapahtuma: itse ottelu ja reaaliaikaiset reaktiot.
3. Jälkipuinti: tilastot, haastattelut, analyysit ja koosteet.
4. Odotus: seuraavan ottelun ja uusien uutisten seuraaminen.

Tämän vuoksi yksi ottelu voi synnyttää paljon enemmän digitaalista sisältöä kuin itse peliaika antaa ymmärtää.

Suomessa tämä näkyy esimerkiksi jääkiekon, jalkapallon, hiihdon ja muiden suosittujen lajien ympärillä. Erityisesti suuret maaottelut voivat kerätä huomiota samanaikaisesti televisioon, verkkouutisiin ja sosiaaliseen mediaan.

Suoratoisto voittaa joustavuudessa

Suoratoistopalvelujen vahvuus on erilainen. Käyttäjän ei yleensä tarvitse olla tietyn sisällön äärellä juuri tiettynä minuuttilukuna.

Elokuvan voi aloittaa silloin, kun itselle sopii. Sarjaa voi katsoa yhden jakson tai useamman peräkkäin. Videoita voi katsella muutaman minuutin ajan ilman, että vapaa-aikaa tarvitsee suunnitella tarkasti.

Tilastokeskuksen mukaan 60 % 16–89-vuotiaista suomalaisista oli vuonna 2024 katsonut elokuvia, sarjoja tai urheiluohjelmia suoratoistopalveluissa viimeisen kolmen kuukauden aikana.

Tämä kertoo ennen kaikkea siitä, kuinka vakiintunut suoratoisto on osaksi suomalaista digitaalista vapaa-aikaa.

Urheilun ja suoratoiston ero voidaan tiivistää näin:

Käytännössä sama ihminen voi arvostaa molempia ominaisuuksia eri tilanteissa.

Sosiaalinen media vie urheilun keskusteluun

Sosiaalinen media tekee kilpailuasetelmasta kiinnostavamman, koska se ei ole pelkästään yksi viihdemuoto muiden joukossa. Se toimii myös muiden sisältöjen ympärille syntyvänä keskustelupaikkana.

Tilastokeskuksen mukaan 59 % suomalaisista 16–89-vuotiaista käytti sosiaalisen verkostoitumisen palveluita päivittäin tai lähes päivittäin vuonna 2024.

Urheilun kannalta tämä voi tarkoittaa esimerkiksi sitä, että käyttäjä näkee:

• ottelun tärkeimmän maalin lyhyenä videona;
• pelaajan haastattelun;
• muiden fanien kommentteja;
• otteluun liittyvän meemin;
• tilastografiikan;
• uutisen seuraavan ottelun kokoonpanosta.

Sosiaalinen media voi näin pitää urheilun käyttäjän mielessä myös silloin, kun itse ottelua ei ole käynnissä.

Samalla sama mekanismi toimii elokuvissa, videopeleissä ja muussa viihteessä. Sisältö ei enää pysy yhdessä palvelussa, vaan siihen liittyvä keskustelu voi jatkua useilla alustoilla.

Huumori antaa urheilulle lisäelämää

Urheilun ja muun digitaalisen viihteen kilpailussa yksi urheilun vahvuuksista on sen kyky synnyttää jatkuvasti uusia keskustelunaiheita.

Ottelun aikana tapahtuu asioita, joita ei voi käsikirjoittaa samalla tavalla kuin viihdeohjelmaa. Yllättävä maali, epäonnistuminen tai valmentajan kommentti voi johtaa keskusteluun, joka jatkuu pitkään ottelun päättymisen jälkeen.

Meemit ovat tästä hyvä esimerkki.

Ne voivat:

• tiivistää ottelun tunnelman yhteen kuvaan;
• tehdä yksittäisestä tilanteesta yhteisen vitsin;
• antaa faneille keinon käsitellä pettymystä;
• pitää joukkueen esillä seuraavaan otteluun asti.

Tämän vuoksi urheilun digitaalinen elämä ei rajoitu itse tapahtumaan. Fani voi viettää paljon aikaa ottelun ympärille syntyneen sisällön parissa.

Pelaaminen tarjoaa erilaisen tavan osallistua

Videopelit kilpailevat kuluttajien ajasta toisella tavalla. Niiden keskeinen ominaisuus on vuorovaikutteisuus.

Elokuvaa katsoessa käyttäjä seuraa valmista sisältöä. Pelissä hän tekee itse päätöksiä, ratkaisee ongelmia, kilpailee tai rakentaa jotakin.

Verkkopelaamiseen liittyy myös yhteisöllisyys. Pelaajat voivat muodostaa joukkueita, keskustella muiden kanssa ja osallistua kilpailuihin.

Tässä mielessä pelaaminen ja urheilun seuraaminen muistuttavat toisiaan: molemmissa voidaan yhdistää jännitys, kilpailu ja yhteisö.

Ero on siinä, että urheilufani seuraa muiden ihmisten kilpailua, kun taas pelaaja osallistuu itse pelin tapahtumiin.

Muu verkkoviihde täydentää vapaa-aikaa

Kaikki digitaalinen viihde ei kilpaile suoraan urheilun kanssa. Usein eri palveluita käytetään peräkkäin saman päivän aikana.

Ottelun jälkeen käyttäjä voi esimerkiksi siirtyä:

• suoratoistopalveluun;
• YouTube-videoiden pariin;
• podcastiin;
• videopeliin;
• sosiaaliseen mediaan;
• muuhun verkkoviihteeseen.

Myös kasinoviihde kuuluu tähän laajempaan digitaalisen viihteen kenttään. Esimerkiksi mga kasinot voivat kiinnostaa täysi-ikäisiä käyttäjiä, jotka etsivät erilaista verkkoviihdettä urheilun tai muun sisällön rinnalle.

Tässä yhteydessä on kuitenkin tärkeää pitää eri viihdemuodot erillään. Rahapelaamiseen liittyy taloudellisia riskejä, minkä vuoksi ikärajojen, palvelun ehtojen ja oman rahankäytön hallinnan merkitys korostuu. Rahapelejä ei myöskään ole tarkoituksenmukaista esittää tapana ansaita rahaa.

Mobiili teki kilpailusta jatkuvaa

Älypuhelin on muuttanut merkittävästi sitä, milloin ja missä digitaalista viihdettä kulutetaan.

Aikaisemmin television katsominen tai tietokoneella pelaaminen liittyi usein tiettyyn paikkaan. Nyt sama laite voi tarjota lähes kaiken saman sisällön muutamassa sekunnissa.

Puhelimella voidaan esimerkiksi:

• seurata ottelua;
• tarkistaa tulokset;
• lukea uutisia;
• katsoa videoita;
• käyttää sosiaalista mediaa;
• pelata;
• keskustella muiden fanien kanssa.

Tämän seurauksena kuluttajan ei tarvitse edes vaihtaa laitetta vaihtaessaan viihdemuotoa.

Yhdellä ilmoituksella käyttäjä voi siirtyä urheilu-uutisesta videoon ja siitä edelleen sosiaali